Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 5, 2016 18:39:33 GMT 2
Ei hitto, meillon varmaan joku real deal johtajuusongelma tai teinihelvetti tai mikä ikinä menossa tällä hetkellä. Ei hirveesti naurata, Selmasta on tullu aivan järkyttävä. Johan se pelittikin pitkän aikaa niin kivasti. Koira on aivan kuuroutunut, siis ihan vaan päättänyt lakata kuuntelemasta, nylkytellyt sohvalla lojuvaa pikkutyynyä ja ties mitä mukavaa. Niinku mitäköhän helvettiä suoraan sanottuna, tuo ei oo koskaan yrittänyt nylkyttää yhtään mitään. Sitten töissä kun yks päivä laitoin häkkiin pihalle lepään (on tottunut, yleensä vetelee siellä hirsiä koivet oikosenaan), se raivosi, siis kirjaimellisesti raivosi yhtä soittoa varmaan 1½h. Järkytyin, en tiennyt että siitä lähtee tollanen raivohuutokiljuntameteli. Naapurin rouvalle pitää kans paukuttaa töissä päin naamaa ku mikäkin hiton pikkurakki, siis mun spanieli joka ei koskaan ikinä oo sanonut hau kenellekään. Että jooh, enpä tiedä mitä tässä tekis. Kyllä mä vaan taidan uskoa johonkin koirien teiniperseilyyn, niin typerältä ku se kuulostaakin. En tiiä miks meillä mennään näin lujaa alas mäkeä tällä hetkellä, mikään ei kuitenkaan oo radikaalisti muuttunut. Näinä hetkinä sitä vaan toivoo, että omistais pehmeen koiran. Koiran, joka ottais opikseen kun heristät sormea ja sanot soo soo. Paskanmarjat, tää kattoo palautteen jälkeen ku kysyen, että hei mamma, josko voisit väistää et pääsen lähtee takas pahantekoon? Hu-oh.
|
|
|
Post by saippuakupla on Sept 6, 2016 16:16:07 GMT 2
Karseeta. Noh, nyt vaan natsikuri päälle! Tsemppiä!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 6, 2016 17:09:56 GMT 2
Joo, kiitti, natsikuria on jouduttukin pitään ja kyllä se tästä. Ihmetyttää vaan tosi paljon moinen demonikäytös, ihan hurjaa. Tänään sai onneksi olla taas tyytyväinen, mulla oli varuiksi liina mukana töissä ja pari kertaa muistuteltiin sen avulla, miten niitä korvia käytetään ku mä huudan jotain... Selmis totteli koko päivän mainiosti ja aika lailla tuli luokse etc ekoista käskyistä, niinkuin tavallisestikin. Eilen se sai valitettavasti jonnin verran huutia, mutta tais sentäs mennä jotain jakeluun. Mikään nakki nakki nakki tän koiran kanssa ainakaan toimi, sen voin kyllä sanoa.
|
|
|
Post by saippuakupla on Sept 6, 2016 17:21:28 GMT 2
Joo, kyllä mullakin nämä koirat joskus yllättää. Kassun kanssa on kaksi kertaa ollut sellaiset agilitytreenit kesän aikana että olen miettinyt onko tuo koira jotenkin riivattu. Ne oli katastrofaaliset jokaisella osa-alueella mitä kuvitella voi, huhhuh. Sai melkeen ravistella shelttieläimen hereille. Tuo koira on vähän jännä, joskus ottaa itteensä aika herkästä mutta joskus mokoma sika on näyttänyt sellaistakin että kun ärähdän niin pöhähtääkin vaan takasin keskisormi pystyssä. Seuraavassa hetkessä tosin on saanu kipittää sitten pakosalle. Aika äkkiähän tuo onneksi ottaa onkeensa sitten kun sille oikeasti pahastuu, mutta ei ihan pelkällä lempeällä "älähän nyt"- kieltämisellä oikein toimi. Vaikka onkin pieni kääpäsheltti.
|
|
sysi
Tennispallon heittelijä
Posts: 89
|
Post by sysi on Sept 8, 2016 22:50:00 GMT 2
Valla on ollu sunnuntaista asti pelkästään remmissä.. Se tappo rusakon ja long story short; tuli kyllä siinä jahdissakin oma-aloitteisesti jaloissa pyörähtämään sekunniks ja mielistelemään/alistumaan ja sitten taas kaahaamaan pupun perään, ajo sen pari kertaa mua ja (hihnassa ollutta) Volkkea PÄIN ja sitten veti kunniakierroksen sen perässä parkkiksella, asukaspuiston läpi ja suoraan kuusikkoon. RIP jänö. En uskalla laskea sitä enää ikinä irti enkä yhtään tiedä mitä tehdä. On se ennenkin pupuja jahdannu muttei saanu kiinni + syöny, eli eihän tässä silleen oo iso ero aiempaan mutta mun päässä se on saanu aika isot mittasuhteet. Liekö tääkin vaan siksi kun se on saanu nukkua sängyssä niin alfavietit heräs ; l //sarkasmi. Muuten onkin menny oikein kivaisasti, hirvikärpäsiä jos ei ois niin oisin onnellisempi lenkkeilijä.
|
|
|
Post by saippuakupla on Sept 9, 2016 9:05:47 GMT 2
Oho!! Toki nyt saattaa olla monta kertaa viehättävämpää lähteä jahtaamaan pupua kun tietää että siitä saattaa saada aterian! Tommoset on aina perseestä ja tekee epävarman olon jos koira vaan menee eikä korvaansa lotkauta. ___ Mitähän tänne omista teineistä taiteilisin. Neo on Neo, edelleen aivan sama lunki tyyppi kuin aina. Siinä missä se ei oikeastaan yllätä ikinä, yllättää Kassu edelleen jatkuvasti. Sillä jos jollain on ollut kaikenlaisia vaiheita matkalla kohti aikuisuutta. Kassu on nyt 2v rajapyykin ylitettyään päättänyt ettei tykkää lapsista eikä myöskään vanhuksista jos ne on väpättäväliikkeisiä miehiä. Sietää ne, mutta ei ole sellainen että tunkee sylisheltiksi kuten muiden kanssa. Lisäksi siitä on tullut osittain oikea macho kovanaama. Agilityssä sitä aikoinaan palkkasin kovasti siitä että se uskalsi tehdä omia ratkaisuja ja sen itsevarmuus kasvoi siitä kohisten. Aksassa jossain viettipöllyssä se uskaltaa nykyään minun virheistä nousta minua "vastaan" aika törkeästikin, syöksyy jalkoihin reuhaamaan silmät vihreänä ja kuola roiskuen että v..tun hidas ihminen, kerro äkkiä mitä OIKEASTI pitää tehdä ja lisäksi se on pari kertaa sivulle lähtöön tulemisen sijaan lähtenyt pinkomaan rataa ihan yksin vaikka ja miten pitkään. :DDD Kauheaa älkää kivittäkö mutta kun mun mielestä Kassun perseilyt on jotenkin niin... absurdia ja hauskaa kun se on arjessa niin kiltti ja nöyrä rutkula. Ton räykyttämisen se kyllä lopettaa mutta sille saa oikeasti ärähtää siitä ja mokomasta on oikeasti tullu vähän sellanen "ravistettava ennen käyttöä"- koira ja ihme kovakallo. Eilen oltiin meidän kotikoti- maatilalla ja Kassu ottaa siellä aika äkkiä "tilukset haltuun" ja kun sinne tuli sitten eräs sukulaismies pihaan niin Kassuhan oli ihan että mitä pirskattia HÄNEN pihalle noin vaan marssitaan ja vahtasi ihan jokaisen liikkeen. Mies siinä jossain vaiheessa sylkäisi maahan niin tuo pörröhän meni, kusasi sen sylkäisyn päälle ja ekaa kertaa ikinä oikein merkattuaan kuopi niin että ruohikko lensi samalla miestä silmiin tuijottaen ja sanoi bööööööör. Samalla Neo kieri taustalla kananpaskassa että evvk tulkoon vaikka kokonainen paraati tänne, en välitä.
|
|
|
Post by huiskuhantamme on Sept 9, 2016 17:25:58 GMT 2
Voi mun lintukoiraa... äiti lähetti mulle kuvan, jossa oli lintu (tai no linnun puolikkaat). Pikkukoira se oli taas lennosta napannut saaliin (lintu parka). Äiti oli onneksi saanut sen pois, vaikka lintu halkesikin kahtia. Toisen puoliskan oli kuulemma tiputtanut sit kiltisti pois, kun toinen puoli oli jo revitty suusta. Tuolla on kyllä ihan älyttömästi saalisviettiä ja se jahtaa kaikkea, joka vähänkin liikkuu. En tiedä miten saan koskaan opetettua tuolle varman luoksetulon, kun se menee (mm.) linnuista ihan omaan maailmaansa eikä kuule tai näe mitään.
|
|
|
Post by marianne on Sept 9, 2016 18:02:08 GMT 2
Löysin taas petsieen pitkästä aikaa. Meillä oli muutto keskelle kaupunkia ja koirilla ehkä hieman muuttostressiä, mutta hyvin ovat koirat muuten viihtyneet. Nauhoitin jopa yksin oloa ääniohjelmalla jotta kuulisi ovatko tosiaan hiljaa jo uudessa kodissa yksin Kun nuo muutot on alussa aina vähän vaikeita yksinolon kannalta, mutta parempaan päin kokoajan. Miten teidän koirat ovat sopeutuneet muuttoihin? Huiskuhantamme, Hah, voi sun pientä cavalier linnustajaa Meillä Mörri oli eilen lenkillä aivan lähikosketuksissa lintuhin rannalla eikä mitään reaktiota. Liikkuuko siellä paljon sitten lintuja jossa pidät vapaana? Mites joku pitkä liina tai flexi jos ei muuten onnistu ?
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 9, 2016 21:30:26 GMT 2
Me ei olla vielä muutettu, mutta vois sanoo että Pikellä on kaks kotia. Kotikotona isossa omakotitalossa vietetään lähes kaikki lomat ja joskus viikonloppuja, kerran kaks kuussa tulee suunnilleen käytyä ja lomilla viivytään sitten aina niin pitkään kun mahdollista. Muutoin asutaan pienessä kerrostalokämpässä. Pike on tosi sopeutuvainen ja sen kanssa on helppo elää kummassakin paikassa, ei mitään ongelmia. Ens vuonna onkin luultavasti eka oikea muutto edessä, todennäköisesti taas kerrostaloon. Toivottavasti sujuu sekin sitten hyvin, vaikka voisin kuvitella että tuskin se nyt ihan heti on kuin kotonaan. Kyllähän se vissiin aika usein vie vähän aikaa tottua Mulla on nyt niin kova luotto Pikeen ja siihen että hallinta toimii, että sais varmaan pienen herätyksen jos se päättäis ottaa ja lähteä johonkin saaliin perään Tänään tultiin kotikotiin viikonlopun viettoon ja just äsken tossa iltapissatuksella katoin kun vähän matkan päässä juoksi jänis. Täytyy huomenna tehdä yölenkki ja kokeilla että miten ollaan kuulolla jos satutaan näkeen jänöjä.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 9, 2016 21:42:34 GMT 2
Oon niin onnellinen, ettei Selma flippaa linnuista. Seuraavakin cockeri sais olla tällainen riistavietitön. Se on Selmallakin se saalisvietti, mikä on voimakas, mutta mulle se taas on ihan fine. Helpottaa esim. leikkimistä aika hitosti. Jos nyt pupu lähtee eestä niin se on kyllä sit soronoo vaan, täytyy toivoo ettei oo tiet lähellä.
|
|
|
Post by huiskuhantamme on Sept 10, 2016 12:00:31 GMT 2
Löysin taas petsieen pitkästä aikaa. Meillä oli muutto keskelle kaupunkia ja koirilla ehkä hieman muuttostressiä, mutta hyvin ovat koirat muuten viihtyneet. Nauhoitin jopa yksin oloa ääniohjelmalla jotta kuulisi ovatko tosiaan hiljaa jo uudessa kodissa yksin Kun nuo muutot on alussa aina vähän vaikeita yksinolon kannalta, mutta parempaan päin kokoajan. Miten teidän koirat ovat sopeutuneet muuttoihin? Huiskuhantamme, Hah, voi sun pientä cavalier linnustajaa Meillä Mörri oli eilen lenkillä aivan lähikosketuksissa lintuhin rannalla eikä mitään reaktiota. Liikkuuko siellä paljon sitten lintuja jossa pidät vapaana? Mites joku pitkä liina tai flexi jos ei muuten onnistu ? Mähän en tuota uskalla pitää pihalla enää yhtään irti, kun se lähtee kaiken liikkuvan perään ja korvat katoaa saman tien. Meillä ois ihan super iso piha, missä juosta ja remuta niin harmittaa ihan älyttömästi ettei sitä voi päästää juoksentelemaan vapaana. Naapurustossa on niin paljon kissoja, joiden perään lähteä ja yhdet naapurit pitivät koko kesän ajan pupuaan pihalla, joka eksyi lähes poikkeuksetta meidänkin tontille aina. Pupu rukka ois ollut entinen, jos joku koirista (varsinkin Della) ois päässyt karkuun. Meillä on ollut alusta asti luoksetulon kanssa ongelmia, kun toi oli jo pentuna niin tyhmän rohkea, et paineli ensimmäisenä iltanakin pitkin naapureitten pihoja, eikä välittänyt yhtään siitä missä mä meen tai häviänkö näköpiiristä, vaikka muuten onkin ihan hirmuisesti mun perään. Muut koirat olleet pentuina mallia kyyhötän jalkojen juuressa :`D Pitäis ottaa itteään niskasta kiinni ja ruveta vaatimaan siltä kontaktia ja lähellä pysymistä ihan tosissaan aina kun se bongaa linnun. Luoksetulon opettelukin pitäis varmaan aloittaa ihan alusta. Tuo on sellanen, että jos se edes kuulee linnun äänenkin sen korvat nousee ja ilme valpastuu ja sit se ottaa sellasen vaanimisasennon. Koko loppukesän toi vaani ja jahtaili nokkospehosia, joita oli ihan älyttömästi meidän pihassa. Useamman perhosenkin se popsi suihinsa. Noina kertoina, kun se on linnun päässyt nappaamaan, se on ollut 15 metriä pitkässä liinassa, eipä siinä kuitenkaan paljon reagoida ehdi, jos ei oo silmiä selässäkin Muutama sekunti ja lintu ollut jo suussa. Ei täällä mun mielestä mitenkään erityisen paljo lintuja oo, jostain syystä se on vaan niihin ihan hulluna. Onhan tuosta saalisvietistä hyötyäkin varmasti tulevaisuudessa esim. palkkauksissa jne. ja musta on ihan super kivaa, että mulla on koira, joka tykkää leikkiä muillakin leluilla kuin vain pehmoilla. Toi innostuu ihan älyttömästi kaikista narunpäässä olevista leluista, pallot, patukat jne. ja se vois jahtailla niitä vaikka loputtomasti. Eikai siinä muu auta kun treenata vaan ihan hurjasti sitä, että tuohon sais edes jonkinlaisen kontaktin, kun se näkee jotakin jahdattavaa. Ehkä se pikkuhiljaa sitten oppis kuuntelemaan ja tulemaan pois, vaikka kuinka ois mielenkiintoinen juttu mielessä. Mut eipä tässä saa muuta kuin itseään syyttää kun oon ollut vähän turhan lepsu tän asian suhteen
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 11, 2016 11:32:28 GMT 2
Aika vuoristorataa tämä elämä, tänään ainakin kymmenesti oon ollu tekemässä spanielirukkasia... Kun ei vaan voi kuunnella kerrasta, sit joudun oleen se paskapää joka mylvii ja tukistaa kun oppi ei vaan mene perille.
Mut jotain hyvääkin! Oltiin pihalla lenkin jälkeen ja näin Selman seisovan tontin rajoilla kyyläämässä nokan edestä kävelevää lagottoa. Ei mennyt katsomaan ja tuli luokse, kun huusin. Vilkas vielä perään ja anto olla. Tosi kiva, oon vähän täällä kotikotona ollessa ootellukin, että tämä tilanne tulis niin näkisin, miten Selma käyttäytyy, on kuitenkin aina vapaana pihalla. Tässä se sai vielä täyden mahdollisuuden reagoida ihan oman päänsä mukaan, kun huomasi vieraan koiran paljon ennen mua.
Della, todellakin suosittelen luoksetulon vahvistamista tai sit ihan kokonaan uudelleen opettamista, sekä liinakuuria. Selma kun eräänä päivänä tosiaan ylitti töissä "oman" tontin rajat ja meni naapurin puolelle, niin tein harvinaisen selväks, ettei moinen käy. Ja seuraavana päivänä oli liina vielä varuiks matkassa. Kyllä ne oppii, pitää vaan kertoa selvästi mikä on ok ja mikä ei. Ja Selmahan on myös tosi itsenäinen kaveri, mutta tonttien rajat se on kotikotona ja töissä omaksunut ihan superhyvin. Onneksi.
|
|
|
Post by saippuakupla on Sept 11, 2016 13:55:24 GMT 2
Treenit meni kyllä eritoten Kassulla eilen päin persettä. Mulla oli molemmat koirat mukana agilityä bailaamassa tommosen koulutuspäivän. Ei Neonkaan kanssa kyllä onnistunut mutta yllättäen sitä ei ota niin mielenpäälle kun sen ei edes tarvitse, se tuli mukaan koska halvalla treenin sain ja Neo tykkää siitä. Harvemmin tulee Neon kanssa treenattua agijuttuja itekseen joten mitenpä tuo kehittyiskään ja sen "ongelmat" agissa on jotain perus tokokoiran ongelmia joten ihan sama. Mutta Kassu näytti kyllä kaikki nekin temput, KAIKKI, joista luulin jo meidän päässeen. Noh, A-esteelle on kuitenkin nyt viikossa onnistuttu vaihtamaan pysäreistä juoksariin ja se toimi vieraassa paikassa osana rataa ilman että tuo olisi edes yrittänyt jämähtää joten jotain hyvääkin. Muuten kyllä voi huhhuh, saatiinkohan tehtyä yhtään pätkää oikeasti hyvin. www.youtube.com/watch?v=pXVrJAePf8o&list=PLItAxR1WwY-_s9QWO-AbwoJ5xkX64pic-Tämä on kyllä ihana tsempparivideo, vaikka onkin agilityyn liittyvä niin pätee kyllä monessa muussakin asiassa: never give up Päätän että perjantaina treeneissä on eri tatsi. Piste.
|
|
sysi
Tennispallon heittelijä
Posts: 89
|
Post by sysi on Sept 12, 2016 3:43:54 GMT 2
Heräsin tunti sitten, koska sisäinen kello oli ilmeisesti sitä mieltä että sinne herätykseen asti nukkuminen ois ihan turhaa hommaa.. Mutta tulipahan käytyä reipas remmikävely öisillä kävelyteillä teinipölhöjen kanssa. Nyt tää Vallan hihnakuuri jatkuu entistä suuremmalla syyllä kun kauankaivatut juoksut ilmeisesti viimein suvaitsi alkaa ja vaikka se on aiemmin saanu juoksusenakin olla yksin vapaana niin enpä ajatellu kokeilla löytyykö sillä inspistä johonkin jänisjahti+sulhontapaamis-karkukomboon. Ja tosiaan sitä mietin että eiköhän se nyt ton pyydystämisen ja syömisen jälkeen oo entistä houkuttelevampi asia lähteä rusakon perään ja koiralle entistä kannattavampaa jahdata niin kauan kun tassut kantaa.. Pitää nyt koittaa treenailla muita juttuja ja palailla ekaa kertaa vuoteen natsikurin puolelle Vallan kanssa niin kauan kun juoksujen takia on pakko pitää hihnassa ja sitten kohti onnistumisia toivottavasti kun päästää taas irti.
|
|
|
Post by mursi on Sept 12, 2016 6:49:14 GMT 2
Me ei olla remmilenkkeilty sitten herrasiunatkoon koska viimeks.. Nyt kuitenkin otettu taas tavaksi käydä aamulenkki täysin remmissä ja ajatuksena saada se kytkettynä talsiminen hanskaan. Moonan kanssa moinen on jo heitetty unohdettuun kaivoon, koska se on aivan liian häiriöherkkä, että jaksaisin sitäkin palkkailla. Ehkä sitten, kun Paapi on koulittu kuosiin.
Mutta niin. Viikon verran ollaan nyt oikeesti panostettu siihen hihnakäytökseen ja voi kuinka mieltä lämmittääkään huomata, että siinä OIKEASTI on tapahtunut jo edistystä. Eikä ainoastaan se, että meno ei satunnaisesti ole sitä höyryveturin lailla kiitämistä, vaan se, että Puppy on oppinut kävelemään kunnolla!! Se ei siis peitsaa enää kävelyvauhdissa kuin ihan aniharvoin, kerta kerralla vaan vähempi. Jee jee.
|
|